Crazy punaharmaavihreä kukkapenkki

Mietin tuossa, kuinka kutsuisin tätä kukkapenkkiäni. Siinä on perennoja, joiden lehdet ja kukat ovat punaisia, harmaita, vihreitä ja valkoisia. Se on todellinen sekoitus eri värejä ja eri korkuisia kasveja, jotka kaikki on istutettu hyvin epämääräiseen järjestykseen. Symmetriasta ja korkeuserojen tasaisesta laskusta, tai eri aikaan kukkivien kasvien harkitusta yhdistelmästä ei ole tietoakaan. Eihän tällainen penkki voi olla mitään muuta kuin crazy! 

Mutta, kun minä halusin ensimmäiseen omaan pihaani tällaisen levottoman väriyhdistelmäpenkin. Olin haaveillut siitä vuosia, enkä kyllä kadu yhtään! Lakan betonisista antiikkimuurikivistä tehty kukkapenkki tasoittaa nurmikon ja korkeammalla olevan terassin korkeuseroa. Jykevä ja moderni kohopenkki luo tyynen pohjan tälle hyvin sekavalle ja leikittelevälle kasvikombolle. Niiden kontrastissa tämän penkin juju piileekin.

Mixissä on punalehtisistä kasveista japaninvaahteroita (Acer palmatum ’Bloodgood’ ja ’Atropurpureum’ ), keijunkukkia (Heuchera ’Purple Petticoats’) ja pihakäenkaalia (Oxalis fontana ’Rufa’). Harmaan ja hopean sävyjä penkkiin tuovat nukkapähkämö (Stachys byzantina ’Silver Carpet’ ja ’Silky Fleece’) ja ohotanmaruna (Artemisia schmidtiana ’Nana’ tai ’Silver Mound’).

Perusvihreitä kasveja lehdistöltään edustavat komeamaksaruoho (Sedum ’Herbstfreude’), valko- ja pinkkikukkainen lehtoängelmä (Thalictrum aquilegifolium), valkokukkainen lehtoakileija (Aquilegia vulgaris ’Green Apple’), siniheinä (Molinia caerulea ’Edith Dudszus’) ja kolme erilaista laukkaa (Allium).

Tykkään kaikista noista kasveista ihan hirmuisesti. Ehkäpä kuitenkin kaikista ihanin on ohotanmaruna. Se on hento ja ilmava, mutta kasvattaa kuitenkin tiiviin pehkon. Ja väri on tietysti ihan nappi!! 
/Sanna

Cooleri täynnä ihanuutta

Ihastuinpas ikihyviksi tähän piileaan (Pilea glaucophylla). Sillä on todella kauniin harmaat, pienen pienet lehdet, ja sinne tänne suuntailevat versot. En ole oikeastaan paljoakaan kiinnittänyt huomiota tähän ennen, mutta nyt olen. Kaunis kuin mikä! Se sopi istutettavaksi mielestäni tosi kivasti tähän samppanjacooleriin, jolloin se saa kasvaa tyylikkäästi myöskin alaspäin.
 
Tällaiset pienet ja lähes vaatimattoman näköiset kasvit ”puhkeavat kukkaan”, kun niitä istuttaa monta samaan astiaan. Iso pehko on huomattavasti näyttävämpi kuin pikkuinen.
 
 
 

Reiättömän ruukun pohja kannattaa salaojittaa, jotta vesi ei jää juurille lillumaan. Tässä laitoin nuo ”ruukun” pohjalle tulevat salaojitusnapulat sukkahousujen sisään, jotta eivät menisi mullan kanssa sekaisin.

Nyt on siis samppanjacooleri aivan täynnä ihanuutta! I’m lovin’ it! Mitäs te tykkäätte?

/Sanna

Vihreää vihreällä

 

Se kävi vähän kuin huomaamatta. Tai olin sitä hieman suunnitellut, mutta että näin kukatonta? Tänä kesänä minun pihani kesäkukkaryhmät ovat aika vihreävoittoisia. Ruukuissa on yrttejä, lehtien komeuteen perustuvia kesäkukkia, heiniä, kellarissa talvetettuja pensaita ja perennoja. Vihreän värin kaipuu oli kai niin valtaisa menneenä talvena, että otan nyt kaiken takaisin!
 

 

 

Tässä kasvihuoneen vieressä, keinun pöydällä, on kaksi eukalyptusta (Eucalyptus), joihin olen täysin rakastunut! Miten tuo harmahtavan vihreä voikin olla niin täydellinen väri? Samoin sininata (Festuca glauca) – aivan ihana sama sävy! Vähän kellertävämmän vihreää edustaa hentohöyhenheinä (Stipa tenuissima) ja pian koko ruukun mullan peittävät mehitähdet (Sempervivum).
 
 

 

Näissä tunnelmissa viikonloppuun! Ihastuttavan vihreitä ja kukkaisia päiviä sinulle!

/Sanna