• Tammikuun kukkasiiliasetelma

    Kukkasiili asettelualustana innostaa ekologisuudellaan, näyttävyydellään ja trendikkyydellään. Tekeminenkin on taas sellaista mindfullnessiä, että oksat pois. Ihan parasta!

    Muistaa kannattaa kuitenkin, että parhaita siilille on paksuvartiset ja kohtuu pehmeät kukat. Esimerkiksi tässä olevat jänönhännät ei ohuen vartensa vuoksi jää piikkeihin kiinni vaan tukeutuu muihin kukkiin/oksiin. Mutta tätä kyseistä asetelmaa ei tarvitsekaan siirtää, joten se ei haittaa.

    Tähän aikaan vuodesta minua inspiroi vielä kuivakukat, mutta pian jo kyllä kaipaan tuorettakin materiaalia.

    Tähän käytetyt materiaalit:
    – lehtikuusi
    – iso-olkikukka
    – kaura
    – sananjalka
    – jänönhäntä

    Reels tästä asetelmasta löytyy täältä.

    /Sanna

  • Tammikuun talvikranssi ”Be bold”

    Näin vuoden vaihteen toisella puolella kransseihin alkaa päätyä vaistomaiseti myös muuta kuin havuja ja vihreää. Aika piristävää jotten sanoisi! Näin heti joulun jälkeen siis. (Ensi joulun lähestyessä sitten taas ihanaa vihreyttä…) Tämähän näissä luonnon materiaalien kanssa työskentelyssä on ihaninta ja inpiroivinta, että materiaalit muuttuvat vuodenaikojen mukaan.

    Tämä kranssi minulla on minulla nyt ovessa. Ja vaikka se on iso ja muhkea ja valtava (lue vie koko oven leveyden), niin silti se saa olla just tuollainen. ”Be bold” voisi olla tämän nimi!

    Tässä hyvin lennokkaassa tammikuun kranssissa olen käyttänyt:
    – lehtikuusta
    – valkaistua ruskusta
    – sananjalkaa
    – kultapalmua
    – kauraa
    – värjättyä unelmaa

    Reels tästä löytyy täältä.

    Ihanaa ja jännittävää vuoden alkua! Remember to BE BOLD!

    /Sanna

  • Kranssi 2.0 – talvinen vihreä möykky seinällä

    Onko perinteinen, pyöreä kranssi so-last-season? En kyllä itseasiassa usko hetkeäkään, mutta onhan aina kiva kokeilla, innostua ja tehdä jotain uutta, erilaisia ja ei-niin-perinteistä. Nyt minulla on ollut työn alla kranssin päivitys – eli kranssi 2.0. Tavallaan kranssi, tavallaan kukkapilvi, tavallaan vihreä möykky seinällä, tavallaan tilateos, kukkataideteos tai -installaatio. Siinä on vähän kaikkea!

    Tässä vihreässä ja hitusen jouluisessa (mutta enemmän ehkä kyllä talvisessa) seinäluomuksessa olen käyttänyt:
    – villiparsaa
    – peikonpähkinöitä
    – kummituspuuta
    – kapealehtistä eukalyptusta
    – makedonianmäntyä
    – sananjalkaa
    – lehtikuusta

    Olipahan hauskaa (ja sormet jäässä)!! Toivottavasti tästä on inspiraatioksi sinullekin! Reels löytyy täältä.

    /Sanna

  • Värillinen koristeapila

    Niin vähään tyytyväinen, niin näyttävä. Sitä ovat valkoapiloista jalostetut koristeapilat (Trifolium). Olen näitä monta vuotta hehkuttanut täällä blogissakin. Taisin kasvatella näitä ensimmäistä kesää viisi vuotta sitten. Silloin metsästin niitä kissojen ja koirien kanssa, tänä kesänä niitä oli  puutarhamyymälöissä jo hyvin. Mietin silloin aikoinaan mikä ihmeen nimi niitä kuvaisi parhaiten, kun suomenkielistä vakiintunutta nimeä ei ollut, ja päädyin koristeapilaan.
     
    Lehdet on TODELLA koristeellisen väriset. Sävyt niissä on hyvin erilaiset lajikkeesta riippuen. Kasviin tulee valkoapilamaisia kukkia, kookkaampia, varsinkin jos lannoitus on kunnossa. Joinakin vuosina olen jättänyt kukat (ja nyppinyt ohikulkiessani vanhat) ja joinakin vuosina olen nyppinyt lähes kaikki jo saman tien niiden ilmestyttyä. Koristearvo tässä kasvissa on mielestäni juurikin lehdissä. Välillä minulla on ollut näitä sekaistutuksissa ja välillä omillaan sellaisenaan, kuten tänä vuonna tässä sisäänkäynnillä.

    Sen olen tässä vuosien saatossa huomannut, että välillä tämä menestyy niin hyvin, että se leviää kukkapenkkiin tai nurmikolle. Siitä en tykkää. Toisaalta leviäminen ei ole mitään massiivista, mutta kuitenkin. Tämän vuoksi vältän ruukun sijoittamista niiden läheisyyteen.

    Punalehtinen lajike ’Isabella’

    Mustalehtinen lajike ’Dark Debbie’.

    /Sanna

  • Kesäorjanlaakeri ruukussa

    Siis mitä ihmettä tuolla ulkona tapahtuu? On niin kertakaikkisen lämmin, ettei tässä tarvitse kaivata Välimeren rannoille ollenkaan. Ihan kuin meitä nyt erityisesti pidettäisiin hyvänä kauhean kevään jäljiltä. Olen nauttinut täysillä sekä säästä – että ihan kaikesta!
     

    Tämä kasvi on myös ilahduttanut. Se on punamarjainen kesäorjanlaakeri (Ilex verticillata) jouluistutuksesta. Sen menestyminen joulun tienoilla istutuksessa, ja sen jälkeen kasvimaamultaan siirteeseen siirrettynä, oli menestys. Tuossa loppukeväästä kasvimaata laittaessani katselin känkkyrää josko se mahtaisi elossa olla – ja istutin sen lannoitettuun multaan ruukkuun. Niin se alkoi puskea lehtiä, ja nyt pidän todella paljon sen habituksesta. Tällaisia kesäkukkia – siis puuvartisia pensaita – kaipaisin ruukkuistutuksiin enemmän. Koen, että puuvartisilla olisi vaikka kuinka paljon annettavaa myös ruukkuistutuksissa. 

    Nyt seuraan jännityksellä kuinka tämän kokeilun käy. Millaiseksi se kasvaa. Periaatteessa eteläisemmässä Suomessa se saattaa talvet menestyä maassa, mutta minulla tästä ei kokemusta ole. Paitsi viime talvesta. Marjoja ei taida valitettavasti ole odotettavissa, sillä kasvi on kaksikotinen ja tarvitsisi hedeyksilön seurakseen.

    /Sanna

  • Kukkapenkkinäytelmä

    Hip hei ja terveiset täältä kesän keskeltä! Aika virtaa mahdotonta vauhtia eteenpäin ja kesä siinä samalla. Välillä kerkeän puuhata pihamaalla, ja se tuntuu joka kerta ihan luksushommalta. Otin muutaman kuvan alaterassin istutusaltaasta, jossa kukkii tällä hetkellä iiihanasti tulppaanit ’Black Hero’ ja ’Queen of Night’. Nämä tummakukkaiset (mustaksikin tituleeratut) tulppaanit on kyllä mun mieleen. Varsinkin nyt ihastelen tuota kerrottua Black Heroa (alakuvassa).

    Nämä värilliset tulppaanit, keijunkukat ja upeat japaninvaahterat sitovat tummat värit yhteen muuten vihreän kokonaisuuden keskellä. Pidän siitä, että kukkapenkissä tapahtuu koko ajan ja ilme muuttuu. Dynaamisessa istutuksessa kasvit on enemmän sekaisin verrattuna tavanomaiseen penkkiin, jossa kaikilla lajeilla on oma staattinen paikkansa kokonaisuudessa. Pidän harkitusta villeydestä. Se sopii mielestäni paikkaan, jossa istutuksella on tarkat raamit (kuten rajattu istutusalue), modernihko ympäristö tai esimerkiksi julkisilla alueilla rakennettu kaupunkiympäristö.

    Tämän penkin ilme muuttuu taas kohta. Tulppaanit lopettavat, laukat, akileijat ja lehtoängelmät kukkivat, siniheinät nousevat ja harmautta pian tuovat ohotanmaruna ja nukkapähkämö. Ou jeah, ihana kesäinen kukkapenkkinäytelmä, jossa tapahtuu koko ajan.

    Tältä tässä penkissä näytti vielä tasan kuukausi sitten toukokuussa. Näytelmä jatkukoon!

    /Sanna

  • Viikunapuu

    Hello, miten sulla menee? Täällä ollaan ihmetelty tätä keikkuen tulevaa kevättä, ihasteltu pitkään kukkivia kirsikoita, laitettu hiljalleen kesäkukkia (joita on joutunut siirtelemään ees taas pakkasöiden tieltä) noin niin kuin muun muassa.

    Tämä viikunapuu (Ficus carica) on kyllä ollut lasiterassilla aikalailla joka yö tässä viime viikkojen aikana. Ihan pahimmiksi pakkasöiksi olen nostanut sen sisälle.

    Viikunapuu eli aitoviikuna on niin ehdoton kesäkukka kuin olla ja voi. Sen sitkeys, upean malliset lehdet, erilaiset kokovariaatiot ja suhteellisen helppo talvetettavuus on sen valttikortteja. Eikä trendikasvin maineesta mitään haittaa ainakaan ole!

    Viikunapuun hoito:
    – Kannattaa istuttaa isompaan ruukkuun ja kesäkukkamultaan saman tien – ja
    saa lannoittaa kesän mittaan.
    – Tasainen kastelu. Ei liikaa koko ajan (salaojitus ja reikä ruukun pohjassa
    helpottaa!) eikä myöskään liian vähän – silloin lehdet kuivuu ja rapistuu.
    – Pitää aurinkoisesta-puolivarjoisesta kasvupaikasta.
    – Oksia voi typistellä jos haluaa pitää pikkupuun muodossaan. Ei ole pakko!
    Sinne tänne sojottavat oksat tekevät puusta sympaattisen.
    – Talvetus huoneenlämpöä viileämmässä paikassa on paras. Voi kokeilla
    myös sisällä.

    Ihanaa ja lempeää viikkoa sinulle täältä ruudun toiselta puolelta! <3

    /Sanna

  • Helmililjakulho

     
    Ihana kevät – kaikesta huolimatta! Lohdullista tässä tilanteessa on se, että aika silti kulkee eteenpäin oli maailman tilanne mikä tahansa. Minä en kyennyt postaamaan ainuttakaan juttua tänne blogiin maaliskuussa – enkä somettamaan muutenkaan. Kaikki ajatukset, huolet ja murheet ovat olleet tässä koronatilanteessa. Mutta eihän se ihan niinkään voi mennä. Täytyy valoisille ja iloisillekin ajatuksille antaa aikaa.

    Onneksi meillä on KEVÄT. Se on antanut minulle aina suunnattomasti iloa ja antaa tänäkin vuonna. Nyt iloitsin muun muassa näistä ihanista kotimaisista helmililjoista.

     

    Laitoin vain yksinkertaisuudessaan multapaakut jalalliseen kulhoon ja asettelin perään lepän oksia. Erittäin yksinkertaista, mutta silti ihanan keväistä puuhasteltavaa.

    Kun kevät on edennyt niin pitkälle, että näistä on aika luopua, nehän kannattaa haudata kukkapenkin uumeniin odottamaan seuraavan kevään kukintaa.

    Pysykää terveenä ja pidetään positiivista virettä yllä.

    /Sanna
  • Kevätkimppu

     
    Vaikka en vielä kyllä ajattele kevään tulleen, niin nimesin tämän kimpun kevätkimpuksi. Se on hempeä ja pastellinen ja siinä on keväiseksi miellettyjä kukkia. Tämä ikuinen marraskuu kyllä todella kaipaa pieniä arkisia piristyksiä, ja leikkokukat ovat siihen niin oiva keino. 

    Unikot, jaloleinikit, vaaleankeltaiset hyasintit ja tulppaanit. Ihanan keväistä ja hempeää. Vielä jos aurinko paistaisi niin voisi kuvitella kevään jo tulleen.

    Kimpussa on kukkien lisäksi vihreänä vain eukalyptusta.

    /Sanna